Päätutkimusalueeni on tällä hetkellä poliittinen viestintä. Tutkin myös ammatillista ja teknologiavälitteistä vuorovaikutusta, suomalaista puhekulttuuria, esiintymistä, johtajaviestintää sekä puheviestinnän oppimisen kysymyksiä.


Poliittinen viestintä. Tutkimuksissani olen tarkastellut poliittista viestintää monista eri näkökulmista. Parhaillaan kirjoitan kirjaa aikaisempiin tutkimuksiini perustuen poliitikoista mediassa. Lisäksi käynnissä on tutkimusprojekti live-tviittamisesta vaalikeskustelujen aikana. Sen tuloksia on luettavissa kesällä 2016 julkaistavasta Eduskuntavaalitutkimus 2015 teoksesta. Projekti järjestää seminaarin Twitter viestintänä 29.1.2016 Tampereen yliopistossa. Lisäksi on tekeillä politiikan privatisoitumisesta artikkeli, johon on kerätty aineisto viime presidentinvaalien toiselta kierrokselta.

Edellinen tutkimusprojektini keskittyi poliittiseen johtajuuteen. Siinä tarkasteltiin median antamaan kuvaa poliittisesta johtajuudesta kuin myös puoluejohtajien omia näkemyksiä asiasta. Sen tuloksia on julkaistu mm. lehdissä Journalism Studies, International Journal of Strategic Communication ja Nordicom Review.

Paljon olen tutkinut myös television vaalikeskusteluja. Niitä olen tarkastellut sekä yksittäisten ehdokkaiden että katsojien näkökulmasta. Viimeisimmissä artikkeleissa olen kehittelyt suomalaisen vaalikeskustelun mallia. Olen myös tutkinut suomalaisen vaalikampanjoinnin trendien kehitystä useissa vaaleissa. Lisäksi olen tutkinut esimerkiksi poliitikkojen nettisivuja ja poliitikkojen käsittelyä julkisuudessa. Aiheesta olen toimittanut kolme teosta, joista uusin on ”Presidentinvaalit 2006”. Kaksi muuta ovat ”Kaveri vai peluri. Poliitikko mediassa” sekä ”Presidentti 2000. Mistä vaalit on tehty?”

Ammatillinen vuorovaikutus. Vuorovaikutus professionaalisissa viestintäsuhteissa oli Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke vuosina 2008-2011. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin vuorovaikutuksen laatua ja dynamiikkaa erilaisissa professionaalisissa viestintäsuhteissa, kuten opettaja-oppija, ohjaaja-ohjattava, logopedi-asiakas, lääkäri-potilas tai esimies-alainen. Lisäksi tutkitiin suhteiden muuttumista ja niissä tarvittavan viestintäosaamisen kehittymistä. Hankkeesta on edelleen tekeillä julkaisuja. Tutkimusprojektiin liittyen on valmistunut useita väitöskirjoja, joiden tekijöiden kanssa minulla on yhteisjulkaisuja. Näissä tutkimuksissa on käsitelty lääkäreiden, farmaseuttien ja juristien viestintää.

Suomalainen puhekulttuuri. Olen useissa artikkeleissani valottanut puheviestinnän piirteitä myös suomalaisen puhekulttuurin näkökulmasta. Kirja ”Speech culture in Finland”, jonka olen toimittanut yhdessä professori Richard Wilkinsin kanssa, käsittelee suomalaisesta puhekulttuuria. Kirja koostuu kvalitatiivisista analyyseistä, joissa suomalaisten puhumista tarkastellaan eri viestintäkonteksteissa.

Esiintyminen. Olen tehnyt väitöskirjani toimittajien televisioesiintymisestä. Sen jälkeen olen tutkinut lähinnä poliitikkojen televisioesiintymistä. Olen myös tutkinut parasosiaalisia suhteita eli sitä, miten televisionkatsojat ja radionkuuntelijat muodostavat tavallisten sosiaalisten suhteiden kaltaisia suhteita mediaesiintyjiin.

Teknologiavälitteinen vuorovaikutus. Parhaillaan menossa olevassa tutkimusprojektissa tarkastellaan live-tviittausta vaalikeskustelujen aikana mahdollisena uutena kansalaiskeskustelun muotona. Tietokoneen ja käyttäjän välisestä vuorovaikutuksesta olen tarkastellut erityisesti sitä, miten käyttäjät reagoivat agenttiin eli tietokoneessa näkyvään ihmishahmoon ja hänen viestintäänsä.

Puheviestinnän opettaminen ja oppiminen. Olen useissa artikkeleissani pohtinut puheviestinnän opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Uusimmassa tämän teeman artikkelissa olen tarkastellut alakohtaista vuorovaikutuskoulutusta. Merja Almonkarin kanssa olen toimittanut oppikirjan Akateeminen puheviestintä: Kuinka opettaa puheviestintää yliopisto-opiskelijoille?