Somevuorovaikutuksen neljä perustaitoa: Kerro, kuuntele, rakenna yhteisymmärrystä ja väittele

Vuorovaikutuksessa viestintätaidot ovat tärkeämpiä kuin teknologian hallinta – myös somessa. Listasin neljä keskeistä taitoa, jotka sosiaalisen median vuorovaikutuksessa ovat erityisen tärkeitä. Kaikki lähtee siitä, että haluaa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Vuorovaikutuksen näkökulmasta sosiaalinen media ei ole muusta elämästä erillinen saareke. Lähtökohta on, että on halukas olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Paljon somessa näkee myös yksisuuntaista viestintää, jossa tuodaan esiin vain omia näkemyksiä ilman niistä keskustelemista. Somen perusidea on kuitenkin juuri vuorovaikutuksessa, joten keskusteluhaluttomuus kääntyy helposti itseään vastaan.

Mitä taitoja sosiaalisen median vuorovaikutuksessa sitten tarvitaan? Syksyllä koulutin opettajia aiheesta Kainutlaatuinen ope -tapahtumassa. Näkökulma oli se, mitä sometaitoja heidän pitäisi opettaa asiasta oppilailleen.

Kun mietin kaikkein keskeisimpiä taitoja, mielessäni oli kolme perusperiaatetta:

  • Myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on ensisijaisesti kyse viestinnästä ja viestintätaidoista, ei teknologioiden hallinnasta. Oleellista ei ole opettaa, miten esimerkiksi Twitter tai Instagram toimii, vaan millaista viestintää siellä tarvitaan ja mikä siellä koetaan hyväksi.
  • Somessa tarvitaan aivan samoja vuorovaikutustaitoja kuin muissakin viestintätilanteissa. Pyörää ei siis kannata keksiä uudestaan. Tärkeintä on miettiä, millaista vuorovaikutusosaamista juuri some korostaa. Nykyisin esimerkiksi some- ja kasvokkaisvuorovaikutus limittyvät niin sujuvasti, että erillisillä taidoilla ei edes pärjäisi.
  • Somevuorovaikutusta kannattaa lähestyä myönteisen kautta. Taitonäkökulmasta tekee myönteisen se, että siinä vuorovaikutus nähdään asiana, joka on opittavissa ja jossa voi kehittyä. Kouluissa on käytetty esimerkiksi menetelmää, jossa oppilaat on laitettu kokemaan, miltä vihapuhe tuntuu. Varmaan näinkin saadaan tuloksia aikaiseksi, mutta itse en pidä parhaana tapana lähestyä asiaa ikävien kokemusten kautta.

Jokainen meistä pystyy kehittämään omia somevuorovaikutustaitojaan omassa someviestinnässään, mutta taitoja voi kehittää myös kouluttautumalla. Erityisesti väittelytaito ansaitsisi nykyistä enemmän huomiota.

Mielestäni viestintäkoulutuksessa pitäisikin nykyistä enemmän kiinnittää huomiota seuraaviin neljään some-vuorovaikutuksessakin tarvittaviin viestintätaitoihin.

1. Ajatuksensa ilmaiseminen

Kaikessa viestinnässä ja vuorovaikutuksessa kaiken ydin on, että osaa ilmaista itseään. Jos ei osaa pukea ajatuksiaan sanoiksi riittävän hyvin, niin mahdollisuudet laadukkaaseen vuorovaikutukseen ovat vähäiset.

Ajatusten ilmaiseminen sisältää monenlaisia osataitoja, mutta yksi tärkeimmistä on, että osaa rakentaa selkeitä ja ymmärrettäviä viestejä. Tutkimustulokset osoittavat, että esimerkiksi Twitterissä seurataan mielellään henkilöitä, jotka kirjoittavat viestinsä hyvin.

Ajatuksiaan on tärkeää osata myös perustella. Somevuorovaikutuksessa korostuu usein tiivistämisen taito. Hyvä olisi myös, jos osaisi kohdentaa viestejään, eli muokata niitä vastaanottajan mukaan. Lisäksi tärkeä taito somessa on, että osaa arvioida oman viestintänsä seurauksia.

2. Kuunteleminen

Moni some-tutkija pitää kuuntelemista kuvaavimpana terminä someviestinnän seuraamiseen ja tulkintaan. Somen vuorovaikutus on puheenomaista, joten sen vastaanottamista kuvaa paremmin kuunteleminen kuin esimerkiksi termit lukeminen tai seuraaminen.

Kuunteleminen pitää sisällään monenlaisia osataitoja, mutta keskeistä on erimerkiksi, että erottaa toisistaan faktat ja mielipiteen sekä pääasiat ja sivuseikat. Lisäksi on tärkeää osata tulkita viestin ydin ja viestijän keskeinen tarkoitus.

Osaamista on myös kuuntelemisen osoittaminen, eli viesteihin reagointi tai niihin vastaaminen. Hyvä kuuntelija osaa myös eläytyä viestijän tunnetilaan tai arvioida viestiä kriittisesti.

3. Yhteisymmärrystä rakentava vuorovaikutus

Vuorovaikutuksen onnistumisen edellytys on usein, että osaa rakentaa yhteisymmärrystä keskustelussa. Toisinaan somessa näyttää siltä, että aika monella tämä taito on hukassa.

Yhteisymmärrystä voi rakentaa esimerkiksi osoittamalla samanmielisyyttä tai sitä, mikä olisi yhteistä aluetta eli miltä osin ajattelee samoin. Usein taitoa on, että osaa pehmentää viestiään ja ilmaista asioita vähemmän jyrkästi.

Käytännössä kysyminen on usein hyvä keino lähteä etsimään yhteisymmärrystä. Kokonaisuudessaan kyse on neuvottelemisen ja sovittelun taidoista, jotka koostuvat suuresta määrästä pienempiä viestintätaitoja.

4. Väittelytaito

Väitän, että suomalaisten väittelyosaaminen on yleisesti heikko. Yhteiskunnan toiminnan perusedellytys kuitenkin on, että ihmiset ovat asioista eri mieltä ja ilmaisevat sen.

Vaikka kuinka pyrkisimme yhteisymmärrykseen, niin kaikista asioista emme vaan voi olla samaa mieltä kaikkien kanssa. Jos näin olisi, niin emme esimerkiksi tarvitsisi kuin yhden poliittisen puolueen. Somessa erilaisiin näkemyksiin törmää erityisen helposti, jolloin vuorovaikutus edellyttää väittelytaitoa.

Väittelytaitojen puute ilmenee esimerkiksi siten, että argumenttien loppuessa tukeudutaan liian karkeaan kieleen tai mennään henkilökohtaisuuksiin. Myös vetoaminen pelkästään siihen, että ”tämä on minun mielipiteeni” osoittaa väittelytaitojen puutetta.

Väittelytaitoja osoittaa esimerkiksi se, että suhtautuu asiallisesti eriäviin mielipiteisiin eikä liian helposti tulkitse eri mieltä olemista riitelyksi tai vänkäämiseksi. Taitava väittelijä ei ohita eikä pyri vaientamaan muiden näkemyksiä.

Väittelyssä keskeistä on oman näkemyksen perusteleminen ja pyrkimys omilla argumenteillaan kumota toisen perusteluja. Hyvässä väittelyssä ikään kuin houkutellaan toista perustelemaan väitteitään entistä paremmin. Se vaatii keskittymistä toisen perusteluihin sekä niiden monipuolisuuden ja mahdollisten aukkokohtien havaitsemiseen, mikä edellyttää hyvää kuuntelemista.

Väittelyssä asiat kiistelevät, eivät ihmiset. Se on parhaimmillaan älyllistä kilvoittelua argumenteilla.

Suomessa väittelemistä pidetään usein kielteisenä asiana, mutta taitavalla väittelemisellä on myös monia myönteisiä vaikutuksia. On havaittu, että väitteleminen kehittää kykyä hyväksyä erilaisia näkemyksiä. Lisäksi se kehittää kriittistä ajattelua. Väittelytaito pitäisikin nostaa tärkeäksi kansalaistaidoksi. Jokaisen kansalaisen pitäisi osata osallistua julkiseen keskusteluun, ja tämä edellyttää väittelytaitoja: omien ajatusten julki tuontia, niiden puolustamista perustelemalla ja altistamista eriäville näkemyksille. Voittaminen ei ole väittelemisen tavoite muuten kuin väittelykilpailuissa.