Vuorovaikutustaitoja tarvitaan tulevaisuudessa

Tämän päivän työelämässä vuorovaikutustaidoilla on runsaasti kysyntää, mutta tulevaisuudessa näiden taitojen merkitys näyttää entisestään kasvavan. Tulevaisuuden vuorovaikutusosaamisen kannalta koulutus on ratkaisevassa asemassa. Vuorovaikutuksen eli ihmisten välisen viestinnän merkityksen entisestään kasvaessa myös alan asiantuntijoiden tarve kasvaa.

Näin keväällä, kun käynnissä on opiskelupaikkojen haku, on eri medioissa paljon juttuja siitä, mitä tulevaisuuden näkökulmasta kannattaisi opiskella. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa (22.1.2021) oli laaja artikkeli, jossa pohdittiin työelämässä 2040-luvulla tarvittavia taitoja. Artikkelissa haastatellut tulevaisuustutkijat nostivat esille esimerkiksi hyvät vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot sekä esiintymistaidot. 

Ylen jutussa (23.2.2021) asiantuntijoiden haastatteluissa korostuivat vuorovaikutustaidot, oppimaan oppiminen ja tekoälyn ymmärrys. Näitä pidettiin sellaisina osaamisina, joiden avulla tulevaisuudessa saa työpaikan.

Myös kansainväliset selvitykset kertovat, että viestintä- ja tiimityötaidot ovat kaikkein tärkeimpiä työelämässä tarvittavia osaamisalueita (Center on Education and the Workforce 2020). Selvityksen mukaan työntekijän viestintäosaamisella oli vahva yhteys myös myönteiseen palkkakehitykseen.

Viestintäosaaminen näyttää olevan tärkeää osaamista työntekijälle alasta riippumatta sekä nyt että tulevaisuudessa. Kun puhutaan tulevaisuuden työelämästä, katseet kääntyvät koulutukseen. Keskeinen kysymys on, kehittääkö nykyinen koulutus juuri niitä valmiuksia, jotka tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.

Vuorovaikutuskoulutus kouluissa

Peruskoulussa ja lukiossa on hyvä suunta. Nykyisessä peruskoulun opetussuunnitelmassa puhutaan vuorovaikutuksesta lukuisia kertoja. Vuorovaikutus näyttää olevan kaikessa opetuksessa mukana ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen pyritään joka aineessa. Tavoite on siis erinomainen.

On kuitenkin syytä kysyä, tullaanko vuorovaikutustaitojen kehittämiseen kiinnittäneeksi tarpeeksi huomiota, jos se on kaikessa mukana mutta ei selkeästi ja erikseen missään. Vuorovaikutustaidoista pitäisi myös saada juuri niihin kohdistuvaa palautetta, sillä pelkkä tekeminen ei riitä. Vuorostaan palautteen kannalta oleellinen kysymys on, että onko opettajilla omassa koulutuksessaan tarpeeksi tietoa vuorovaikutuksesta, jotta heidän palautteenantotaitonsa näiden taitojen osalta kehittyvät riittävästi.

Lukioissa uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensi syksynä. Ilahduttavaa siinä on, että äidinkielen ja kirjallisuuden kursseihin on selkeästi tullut toinenkin kurssi, joka keskittyy esiintymis- ja vuorovaikutustaitoihin. Toivoa sopii, että äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ammattitaito riittää myös näihin laajentuneisiin viestinnän sisältöihin.

Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen yliopistoissa

Yliopistoja koskevan asetuksen mukaisesti alemmassa korkeakoulututkinnossa pitäisi saavuttaa riittävä viestintätaito, ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa tavoitteena on ”hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön”. Suunta tämän tavoitteen saavuttamiseksi onkin viime vuosina ollut hyvä. Sekä puhe- että kirjoitusviestintä ovat yhä useammin olleet eri alojen opiskelijoille pakollisia sisältöjä, ja myös opetusta ja opettajien määrää on lisätty.

Joissakin yliopistoissa on tosin asiassa otettu askelia myös taaksepäin. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa monilla opiskelijoilla pakollinen puheviestinnän kurssi muuttuu ensi syksynä vaihtoehtoiseksi ja opiskelija joutuu valitsemaan esimerkiksi puhe- ja kirjoitusviestinnän väliltä. Tämä on ikävä tilanne, sillä erittäin hyvin tiedetään, että ne opiskelijat, jotka kaikkien eniten viestintätaitojen opetusta kaipaisivat, sitä kaikkein haluttomimmin valitsevat. Tällainen muutos ei palvele myöskään asetuksen päämääriä.

Viestintä on tulevaisuuden ala

Sen sijaan työelämässä oleville järjestetään monenlaista viestinnän koulutusta. Eri ammateissa ja työpaikoilla onkin hyvin oivallettu viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys. On havaittu, että usein työn tulos syntyy nimenomaan vuorovaikutuksessa, viestintätaidot ovat kiinteä osa ammattitaitoa ja työntekijöiden vuorovaikutusosaaminen heijastuu koko organisaation toimintaa. Työelämän viestintäkoulutusta ja -konsultointia tarjoavilla yrityksillä pyyhkiikin hyvin. Toki työelämässä annettavasta koulutuksesta voi kysyä, että onko vuorovaikutustaitojen opettaminen työelämässä oleville jo liian myöhäistä eli olisiko vitsa pitänyt vääntää nuorempana. Toisaalta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vuorovaikutusosaamista tarvitaan siis sekä nykyisissä että tulevaisuuden töissä. Tämä osaltaan takaa myös sen, että ihmisten välisen viestinnän asiantuntijoille riittää töitä myös tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä viestinnästä valmistuvien töihin sijoittuminen on erinomaista, ja tarve alan ammattilaisille näyttää kasvavan. 

Viestintä on siis tulevaisuuden ala, jota voi opiskella esimerkiksi Tampereen yliopiston viestinnän opintosuunnassa ja maisteriohjelmassa. Kevään yhteishaku on 17.–31.3.2021.