Kuuleeko johto?

file-3

Vuorovaikutusta ei ole ilman kuuntelemista, ja ilman vuorovaikutusta ei ole johtamista. Kuunteleminen onkin jokaiselle johtajalle ja esimiehelle tärkeä taito.

Kaikki johtajien vuorovaikusta tarkastelevat tutkimukset korostavat kuuntelutaitojen merkitystä. Hyvän kuuntelemisen on katsottu vaikuttavan myönteisesti esimerkiksi työpaikan ilmapiiriin, työhyvinvointiin, innovaatioiden syntymiseen ja tuottavuuteen.

Tutkittua on ikävä kyllä sekin, että Suomessa työntekijät ovat usein tyytymättömiä johtajiensa taitoon kuunnella heitä. Alaiset arvioivat johtajien kuunteluosaamista kriittisesti.

Digitaalisuus vaikeuttaa kuuntelemista

Monissa yrityksissä kasvokkaisviestintä limittyy yhä useammin digitaalisen viestinnän kanssa. Organisaatioiden vuorovaikutuksessa käytetään sisäistä ja ulkoista sosiaalista mediaa, intranetia tai erilaisia chatteja.

Useimmiten digitaaliset viestintäkanavat lisäävät vuorovaikutuksen määrää. Joskus vuorovaikutuksen laatukin saattaa parantua määrän myötä, mutta usein vaarana on vuorovaikutuksen laadun laskeminen. Monissa organisaatioissa keskeinen ongelma on myös, että digitaalisilla alustoilla ei synny lainkaan vuorovaikutusta tai että keskustelun sijasta syntyy vain sarja erillisiä kannanottoja.

Erityisen haasteen digitaaliset alustavat tuovat kuuntelemiselle. Kuuntelemisen terminä on katsottu kuvaavan parhaiten esimerkiksi sosiaalisen median seuraamista, sillä se korostaa tämän viestinnän vuorovaikutuksellista luonnetta ja kääntää huomiota muuhunkin kuin vain omien viestien lähettämiseen.

Kasvokkaistilanteissa keskeinen taito on, että osaa osoittaa kuuntelemistaan. Kuuntelemista osoitetaan tavallisesti esimerkiksi katsomalla puhujaa, viestimällä sanattomasti ja antamalla äänellistä palautetta.

Digitaalisessa viestinnän samanlainen kuuntelemisen osoittaminen ei ole johtajalle mahdollista. Siitä huolimatta myös digitaalisessa ympäristössä kuuntelemisen osoittaminen on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin kasvokkaistilanteissa.

Miten osoittaa digitaalisesti kuuntelemista?

Organisaatioiden sisäisen sosiaalisen median tai intran keskustelujen kannalta on oleellista, että johtaja on niissä mukana. Johtajan ei niinkään tarvitse olla suuna päänä keskustelemassa, vaan ennemminkin kuuntelijana. Myös näissä keskusteluissa työntekijän pitäisi tuntea, että johto on kuunnellut häntä.

Ulkoisen sosiaalisen media vuorovaikutuksessa saattaa kyse olla työntekijälähettiläisyydestä. Siinä keskeiseksi on todettu johdon esimerkki, kuten myös johdon kannustus ja palaute. Kuunteleminen on tässä avaintekijä, sillä johtajan pitää osoittaa kiinnittäneensä huomiota työntekijän viesteihin.

Johtaja voi onneksi digitaalisillakin alustoilla monin tavoin osoittaa kuuntelemistaan. Hän voi viestiä alustojen omilla keinoilla, että on huomannut viestit esimerkiksi ”tykkäämällä” niistä. Hän voi eri keinoin antaa palautetta viesteistä. Keskustelujen kommentointi on myös tärkeää. Mutta kuten kaikessa viestinnässä, selvimpiä merkkejä kuuntelemisesta ovat esimerkiksi erilaiset tiivistykset ja yhteenvedot käydystä keskustelusta.

Johtamisviestintä digitaalisessa ympäristössä siis edellyttää, että johtaja osoittaa kuuntelemistaan entistä tietoisemmin. Kuuntelemista ei kuitenkaan kunnolla pysty osoittamaan, jos ei oikeasti osaa kuunnella riittävästi.

(Blogi julkaistu myös Gorofen Johda-blogissa.)

Lähteet

Crawford, K. 2009. Following you: Disciplines of listening in social media. Continuum: Journal of Media & Cultural Studies 23, 523-535.

 Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: AlmaTalent.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s