Miksi puheviestinnästä tulee viestintä?

Ensi kesänä puheviestintä muuttuu viestinnäksi Tampereen yliopistossa. Tälle on hyvät perusteet. Oppiaineen nimessä puhe ei sanan enää kuvaa alan opetuksen ja tutkimuksen sisältöä, vaan antaa siitä vääränlaisen kuvan. Nimenmuutos on myös alan kansainvälisen ja kansallisen linjan mukainen.

Puheviestinnän sisältöjä on opetettu Suomessa Turun Akatemian alusta alkaen. Tuolloin oppiaineen nimenä oli kaunopuheisuus ja retoriikka. 1900-luvulla alettiin käyttää nimeä puheoppi, joka myöhemmin muuttui puheviestinnäksi. Tieteenalan nimi on siis muuttunut monia kertoja historian saatossa.

Painopiste on nyt vuorovaikutuksessa

Nykyisin alan opetuksen ja tutkimuksen painopiste on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kehitys on johtanut siihen, että oppiaineen nimessä ”puhe” on rajoittava käsite.

Teknologiapohjaisen viestinnän lisäännyttyä vuorovaikutuksen tutkimus ei enää pitkään aikaan ole rajoittunut puheeseen. Tällä vuosituhannella sosiaalisen median kehitys on vauhdittanut muutosta, jossa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään puhumalla, kirjoittamalla, videoin ja kuvin, ja nämä kaikki vuorovaikutuksen muodot myös sekoittuvat ja niitä käytetään joustavasti keskenään.

Teknologian kehitys on myös lisännyt ihmisten välisen vuorovaikutuksen määrää. Vuorovaikutuksen opetusta ja tutkimusta ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa puheeseen eikä näin myöskään ole käytännössä tehty. Nykyisin alalla tutkitaan ja opetetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta sen kaikissa eri muodoissa viestintätieteellisestä näkökulmasta.

Tampereella seurataan kansainvälistä muutosta

Alan tutkimus on vahvinta Yhdysvalloissa. Puheviestintä-nimi tuleekin yhdysvaltalaisesta oppiaineen nimestä Speech Communication.

Vuonna 1914 perustettu alan ensimmäinen tieteellinen yhdistys oli vuosina 1970-1997 nimeltään Speech Communication Association. Tämä yhdistys poisti speech-sanan nimestään jo 1990-luvulla, koska sitä pidettiin epämääräisenä, rajoittavana ja väärän kuvan antavana. Nykyisin yhdistyksen nimi on National Communication Association, ja se on maailman suurin viestinnän alan tieteellinen järjestö.

1990-luvulla myös yhdysvaltalaiset alan tieteelliset lehdet ja oppiaineet poistivat speech-etuliitteen siten, että useimmiten nimeksi oppiaineelle tuli Communication Studies. Nykyisin nimikettä Speech Communication ei kansainvälisesti enää näe. Alan tunnetuin eurooppalainen tutkija professori Owen Hargie Ulsterin yliopistosta Isosta-Britanniasta totesi jo noin kymmenen vuotta sitten minulle, että Speech Communication nimitys on täysin vanhentunut.

Yhteinen kansallinen linja

Suomessa alan nimestä on käyty keskustelua koko 2000-luku. Tällä hetkellä Suomessa puheviestinnällä on professuureja ja sitä on voinut opiskella kahdessa yliopistossa, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Jyväskylän yliopiston puheviestintä muutettiin viestinnän oppiaineeksi vuona 2017. Oppiaineet ovat myös yhdessä keskustelleet ja suunnitelleet nimen muuttamista, jotta tieteenalalla olisi kansallisesti yhteinen linja.

Viestintä kuvaa parhaiten alan opetuksen ja tutkimuksen sisältöä. Nimen muuttaminen viestinnäksi ei muuta oppiaineen nykyistä profiilia tai sisältöjä Tampereen yliopistossa. Nykyisessä opetussuunnitelmassa yhdenkään kurssin kohdalla ei mainita puheviestintä-termiä.

Tampereen yliopiston puheviestintä muuttuu viestinnäksi 1.8.2020. Tämä tarkoittaa, että puheviestinnän opintosuunta muuttuu viestinnän opintosuunnaksi Viestinnän monitieteisessä tutkinto-ohjelmassa ja että puheviestinnän maisteriohjelma muuttuu viestinnän maisteriohjelmaksi. Muutoksessa ei ole siirtymäaikaa, eli se tapahtuu yhdessä yössä.

3 kommenttia artikkeliin ”Miksi puheviestinnästä tulee viestintä?

  1. Hieno ratkaisu! Upeaa, että tähän askeleeseen löytyi viimein rohkeutta. Muutosta mietittiin jo jokunen vuosi sitten, mutta silloisessa Viestinnän, median ja teatterin yksikössä ihan kaikkien mielet eivät olleet muutokseen valmiit. Se oli se vaihe, kun tiedotusoppi hajosi journalistiikaksi ja mediatutkimukseksi, ja sekin myllersi oppiaineasetelmia. Silloin moni koki puheviestinnän nimenvaihdosaloitteen valtapeliksi – ihan suotta. Ja minä dekaanina jänistin…

    Liked by 1 henkilö

  2. Eipä ollenkaan hieno ratkaisu!

    Ensinnäkin nyt yksi monitieteisen viestinnän useista erityisaloista rupeaa kutsumaan itseään tieteenalan yleisnimellä, mikä johtaa sekaannuksiin viestinnän muiden erityisalojen kanssa. Kansallinen linja Jyväskylään vedoten on ongelmallinen, kun Helsingin yliopistossa on viestintä-niminen oppiaine eri suuntaukset kattavana yleisnimenä. Myöskään USA:ssa tapahtunutta kehitystä puheesta (speech) viestintään (communication) ei tule yksioikoisesti pitää kansainvälisenä trendinä. Asiaa olisi pitänyt pohtia tarkemmin yhdessä muiden viestintätieteellisten alojen kanssa.

    Toiseksi kun puheviestintä siirtyy nyt painottamaan vuorovaikutusta se samalla ajaa alas vanhaa ”kaunopuheisuuden ja retoriikan” perinnettä. Tätäkin linjavalintaa olisi pitänyt tarkemmin harkita.

    Päätöksenteko tästä asiasta tiedekunnassa ja konsistorissa on surullinen esimerkki uuden Tampereen yliopiston hallintokulttuurista.

    Mutta on mahdollista tehdä parannus: sovitaan että kaikki viestinnän oppiaineet nimetään viestinnäksi ja erityisalat identifioidaan opetussuunnitelmassa sekä virkojen opetusaloissa — kunnon keskustelun perusteella.

    Tykkää

Jätä kommentti