Kuusi syytä, miksi asiantuntijan kannattaa olla Twitterissä

Osallistumista, tiedon jakamista, keskustelua ja kuuntelua. Kysyin Twitterissä, miksi asiantuntijan kannattaa käyttää Twitteriä. Vastausten määrä yllätti.

Maaliskuun puolivälissä pidin kollegoilleni kurssia Twitterin käytöstä. Päivää ennen kurssia lähetin seuraavan tviitin: Pidän huomenna kollegoille kurssin: Twitterin käyttö opetuksessa ja tutkimuksessa. Mikä sinun mielestäsi tärkein syy, miksi yliopiston asiantuntijoiden kannattaa käyttää Twitteriä?”

Arvasin, että Twitterin käyttäjät tarttuvat kysymykseeni innolla. Silti yllätyin, sillä sain kysymykseeni lähes sata vastausta parin vuorokauden sisällä. Vastaukset olivat erinomaisia ja monilla omiin kokemuksiin pohjautuvia. Syitä tuli laidasta laitaan.

Tiivistin vastauksista muutaman tärkeimmän syyn sille, miksi asiantuntijoiden kannattaa olla mukana Twitter-viestinnässä.

1. Itsensä ja asiantuntemuksensa tunnetuksi tekeminen

Kaikkein useimmin mainittiin, että tutkijan kannattaa kertoa itsestään ja omasta tutkimuksestaan. Monessa tviitissä tilannetta kuvattiin niin, ettei sitä kukaan tee tutkijan puolesta. Todettiin myös, että Twitterissä voi rakentaa omaa brändiään ja tuoda näkyväksi asiantuntemustaan. Kysyttiin myös, miten joku uskaltaa olla poissa Twitteristä.

Omasta asiantuntemuksestaan kertominen katsottiin sekä velvollisuudeksi että mahdollisuudeksi. Tutkijan tehtävään katsottiin kuuluvan omasta tutkimuksestaan tiedottaminen ja myös sen popularisointi. Toisaalta ajateltiin, että Twitter on mitä parhain väylä levittää tietoa omasta tutkimuksestaan.

Tutkija Harry Lunabba (@HarryLunabba) tiivisti oman ajatuksensa tviittiinsä seuraavasti: Jos ei itse nosta omaa tutkimustaan keskusteluun niin ei sitä kukaan muukaan tee. Kammiossa ajatteleminen on tylsää ja tehotonta.”

2. Tiedon jakaminen ja saaminen

Oman asiantuntemuksen jakamisen rinnalle moni nosti Twitterin käytön syyksi myös tiedon saamisen. Usein Twitteriä ajatellaan yksipuolisesti tiedottamisen paikkana, mutta moni korosti sitä, että sieltä myös saa tietoa ja ideoita.

Esimerkiksi Aarne Granlund (@Aarneclimate) kertoi ilmastoasiantuntijoiden tiedonvaihdosta ja nosti samalla esiin Twitterin kansainvälisyyden: Vaikuttamisen ja tietojen vaihdon väline, maailman johtavien asiantuntijoiden tapaaminen helppoa. Väittelyt ja kannanotot voi linkittää dataan ja tutkimukseen. Parasta asiantuntemusta ja syvällistä analyysiä ajankohtaisista asioista. Ilmastoväellä tiivis yhteisö.”

Vuorostaan viestinnän asiantuntija Satu Tähtinen (@SatuTahtinen) toi tutkimustiedon vastaanottajien näkökulman keskusteluun: Saadakseen lukijoita ja näkyvyyttä omalle tutkimukselleen ja työlleen. Lähes kaikki ne väikkärit, joita olen päätynyt lukemaan viime vuosina kehittyäkseni ammatillisesti, ovat sellaisia, joihin on linkitetty Twitterissä.”

3. Keskusteluun osallistuminen

Koko viestiketjun suosituimman tviitin lähetti Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen): Oma näkemykseni: Somessa toimiminen on asiantuntijalle palvelutehtävä. Jos asiantuntijat eivät ole mukana some-keskusteluissa, keskustelun käyvät muut kuin asiantuntijat.”

Tviitti kiteyttää monen ajatuksen siitä, että Twitter on nimenomaan paikka keskustelulle ja että asiantuntijalla on erityinen rooli tässä keskustelussa. Monessa muussakin tviitissä korostettiin sitä, että tutkijoiden pitää olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ja että juuri Twitter on hyvä paikka siihen.

Keskusteluun osallistumista kuvattiin useilla eri sanoilla. Paljon puhuttiin vuorovaikutuksesta. Tviiteistä heijastui ajatus, että Twitterissä tutkijan on helppo olla vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Siellä saa yhteyden päättäjiin, kollegoihin, opiskelijoihin, muiden alojen asiantuntijoihin tai jopa oman kuplan ulkopuolelle ja suureen yleisöön.

Paljon puhuttiin myös mahdollisuudesta rakentaa verkostoa Twitterissä. Vuorovaikutuksen kautta Twitterissä voi tutustua uusiin ihmisiin ja näin hyödyntää siellä olevaa asiantuntijaverkostoa keskusteluihin. Tviittini synnyttämä viestiketjukin on yhden verkoston viestinnän tulos, josta tutkija Matti Välimäki (@mtaval) totesi näin: ”Mahdollisuus mm. tämän ketjun kaltaiseen joukkoistettuun pohdintaan.”

4. Kuunteleminen

Osa sosiaalisen median tutkijoista on sitä mieltä, että termi kuunteleminen kuvaa paremmin kuin seuraaminen sosiaalisen median viestinnän vastaanottoa. Osa Twitterinkin käyttäjistä mieluummin kuuntelee muiden tviittauksia kuin itse osallistuu keskusteluun.

Kuunteleminen todettiin ylipäänsä tärkeäksi syyksi olla Twitterissä. Dekaani Antti Lönqvist (@ALonnq)) tviittasi: ”Tilannekuvan rakentaminen siitä, mitä kaikkea on meneillään ja mitä muut ovat tekemässä; ja toisinpäin: tiedon jakaminen omassa työyhteisössä ja sidosryhmille omasta tekemisestä, tärkeistä tapahtumista jne. ”If it’s not on Twitter, does it even exist?” ;)”

 Oheisessa tviitissä puhutaan tilannekuvan rakentamisesta. Puhuttiin myös mielipiteiden kartoittamisesta tai asioiden haistelusta. Joka tapauksessa kyse on siitä, että seuraamalla tviittivirtaa voidaan päästä perille, mitä oman verkoston mielessä liikkuu tai mistä laajemmin keskustellaan. Siis kuunnella Twitter-keskustelua.

5. Media

Eri sidosryhmistä moni nosti erikseen median. Tutkimuksetkin kertovat, että Twitterissä on paljon median edustajia, joten heitä tavoittaa hyvin sen kautta. Omasta osaamisestaan ja tutkimuksestaan kertominen Twitterissä oli monien mielestä hyvä keino tuoda omaa asiantuntemustaan median tietoon.

Myös moni toimittaja kommentoi viestiketjua korostaen, että Twitter on heille tärkeä tietolähde. Yleisradion toimittaja Kai Jaskari (@KaiJaskari) vastasi tviittini näin: ”Meillä toimittajilla on pohjaton tarve löytää tutkijoita ja muita asiantuntijoita, joilla toivottavasti on tarve tuoda tutkimustietoa esille suurelle yleisölle. Mediasta toiseen kiertävät joka asian kommentoijat voivat hyvin täyttää roolinsa, mutta on raikasta löytää myös muita.”

6. Hauskuus

Toimittaja Salla Vuorikoski (@svuorikoski) sen kiteytti: Se on hauskaa.” Samaan ajatukseen olin ajatellut koko koulutuksenikin päättää.

 * * * *

Sosiaalisen median viestintä vanhenee nopeasti. Yhden tviitin eliniäksi on sanottu muutamaa minuuttia, mikä tarkoittaa sitä, että sitä vanhempia tviittejä harva enää huomaa. Kysymykseni synnyttämä tviittiketju  oli erinomainen. Moni vastaaja onnistui tiivistämään ajatuksensa oivallisesti ja keräsi suuren määrän tykkäyksiä. Päivien ja viikkojen jälkeen tätä ketjua on enää vaikea ainakaan vahingossa löytää Twitterin kätköistä, mutta toivottavasti blogini sisältää mahdollisimman monen vastaajan ajatuksen syistä olla Twitterissä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuusi syytä, miksi asiantuntijan kannattaa olla Twitterissä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s